tiistai 29. lokakuuta 2013

Venäjää ei voi ymmärtää järjellä vaan sydämellä

добрый вечер! (dóbryj véčer)

 suom. Hyvää iltaa!

 

 

 

 

 


                                                                                                           
Privet! Täällä ollaan hengissä edelleen ja tätä viikkookin ehtiny jo melkein kaks päivää vierähtään. Kello on täällä nyt siis kun te siellä Suomessa siirryitte talviaikaan, niin kaksi tuntia edellä. I:llä on Suomesta ostettu puhelin (Nokia), joten sen takia mentiin eilen tuntia myöhässä kouluun kun se oli automaattisesti siirtäny ajan. No, sama homma kävi myös yhellä koulun opettajalla. Koulussahan opettajat on pääosin suomalaisia, joten aika hassua on nyt ollu siellä näinä kahtena päivänä kun yhtäkkiä ympärillä olevat puhuukin sitä omaa äidinkieltä. Se on vähän semmonen "pakopaikka" jos alkaa Moskovan meno ahistaan, mitä ei vielä oo tapahtunu, mutta sitä odotellessa. 
                         

                                
Eilen olin koululla matikan tunnilla L:n apuna. Hän osaa laskea tosi hyvin, ei minkäänlaista ongelmaa, mutta sanallisissa tehtävissä saattaa välillä tulla ongelmia kun ei ymmärrä kaikkia sanoja.  Opettaja M esitteli mut lapsille ja ottivat ihan hyvin vastaan,  tietty luulivat ensin että oon tulossa sinne avustajaks koko luokalle, mutta ymmärsivät ilmeisesti että autan L:ää vaan suomen kielessä - en esimerkiks tee laskuja hänen puolestaan. Itseasiassa M sanoi tänään, etten sais edes korjata jos L tekee väärin tunneilla tai vastata jos kysyy neuvoa muuta kuin suomeen liittyen. En tiä miten se onnistuu, sillä itelle tulee tosi hölmö olo kun toinen kysyy niin ei neuvo ollenkaan ja sitten kysyy onko oikein, niin sanoo, että näytä opettajalles, älä mulle... Syynä siis se, että muuten opettaja ei nää mitä L osaa ja mitä ei, eli ymmärrän kyllä pointin.
                                                                           




                                  
Sitten L meni ensin piirustuskouluun ja sen jälkeen vielä tanssitunnille, eli mulla ei oikeestaan ollu mitään kummempia hommia. Lähin I:n (perheen äiti siis) kanssa tässä lähellä olevaan kauppakeskukseen kun hän vei kannettavansa sinne korjattavaks. Tämäkin kauppakeskus eli торговый центр (torgóvyj centr) oli aikas iso. Koneen korjaus kesti ja kesti, joten pyörin (ilman rahaa) ympäri keskusta. Siellä oli oikeestaan pari kerrosta pelkkiä pieniä liikkeitä, jotka myi ja korjas elektroniikkaa. Samankaltasia vierekkäin ties kuinka monta. Ne oli vähän nuhjusen olosia paikkoja, esimerkiks tässä minne kone vietiin oli myynnissä olevat laitteet ihan pölysiä ja sekavasti aseteltuna esille. Oli joukossa myös ihan siistinki näkösiä paikkoja, mieleen jäi ainakin kauppa missä myytiin pelkästään taulutelkkareita. 
                   


                                                                                                                                          
Muuten siellä oli ihan oma kerroksensa huonekaluja myyville liikkeille ja sitten ihan ylhäällä oli erilaisia lapsille suunnattuja kauppoja. Se liikkeen mies ei osannu korjata I:n konetta ja vei meidät jonkun toisen ukkelin luokse, joka ei myöskään oikeen tuntunu saavan siihen selkoo. Lopulta se laittoi siihen jonkunlaisen ohjelman ja se jäi sinne päiväks huoltoon. Aikamoista vääntöö siinä kyllä oli ja aikaa meni kokonaista 2 tuntia! No, tänään I haki koneen ja nyt se on kunnossa. Korjaus makso 5000 ruplaa eli about 120e (kurssista en oo nyt mitenkää varma ja tällanen karkee arvio). Mutta kone saatiin kuntoon, eli kuten sanotaan, Venäjällä ei toimi mikään mutta kaikki aina lopulta järjestyy jollain tapaa.                        
       
                                       


Tänään sitten olin koululla koko päivän 9-13, ihan omasta halusta kun halusin vähän nähdä miten L käyttäytyy tunneilla ja puhuuko suomea luokkatovereiden kanssa. Ainoastaan matikan tunnilla ja osasta äidinkielen tuntia olin avustamassa. L on vähän pelänny miten muut luokkalaiset reagoi kun oon siellä välillä auttamassa, mutta kaikki on menny ihan ok ja luokka on tosi mukavan olonen - vähän kyllä vilkas! Olin välitunneilla myös opettajien huoneessa, ja juttelin rehtorin (myös suomalainen) kanssa sekä muutamien opettajien. Sitten siellä oli yks venäläinen nainen, en tiedä oliko opettaja vai mikä, mutta puhu suomea jonkun verran ja kysy mun nimee. Sanoin nimeni ja hän ihmetteli kovasti, että onko Suomessakin muka nimi Julia. :D

Klo 10-11 oli liikuntaa, jollon mun ei ollu järkee mennä edes katteleen, joten lähin yksin pikkukierrokselle siihen lähelle. Kävelin siellä vaan edestakasin, tutkin näyteikkunoita ja jäin välillä ihmetteleen jotakin. Sen jälkeen oli vielä uskonnon tunti, jota osittain seurasin ja samalla myös kertailin venäjää. On tosi mielenkiintosta nähä kun useimmat näistä lapsista puhuu sujuvaa suomea ETTÄ venäjää ja vaihtaa sitä kieltä ihan lennosta. Harmi kyllä he keskenään käyttävät pääasiassa suomee, mutta L:lle lähes poikkeuksetta puhuvat venäjää mikä nyt ei ainakaan edesauta L:n suomen kehittymistä. Kuitenkin täällä asunnolla on nyt kylässä pari L:n kaveria, jotka myös käyvät suomalaista koulua ja puhuvat kumpaakin kieltä hyvin. Näistä nuorempi, arviolta 5-vuotias poika, tuli tänne mun huoneeseen ja sano venäjäks jotakin mikä meni multa ihan ohi. Sanoin sitten, että sano suomeks vaan ja naps - poika sano täydellisellä suomella, että "meilläkin on tollanen muumimuki" ja osotti pöydälle. On se kaksikielisyys jotenkin vaan niin hienoo, ja varmasti aivotkin kehittyy ihan eri tavalla kun noin nuoresta sen oppii.






Koulun jälkeen L oli hetken IP-kerhossa, mistä vein sen lähellä olevalle harrastetalolle pianotunnille. Hän ei olis millään halunnu lähtee iltapäiväkerhosta kun kaikki muutkin oli siellä, mutta pakkohan se oli. Ehdittiin paikalle just ja just ja I oli siellä odottamassa meitä erään tuttavansa kanssa. Odotettiin sitten sen aikaa siinä, että L tuli tunnilta ja saavuttiin asunnolle. Nyt ollaanki vaan oltu täällä, minä koneella ja L kavereittensa kanssa. Onneks ruutu.fi -sivustolta näkee Lukko-TPS -pelin tunnuksilla ja se toimii myös ulkomailla! Ja hyvin toimiikin, paremmin näkyy kun Nokialla! Muutenhan täällä ei näy ruutu eikä katsomo, tulee vaan ilmotus, että ei näy tällä maantieteellisellä alueella. Mutta tämä, parasta! <3 On vain lukko, on vain Rauma! :) Pitääkin kaivaa lukon huivi esiin, otin sen tänne mukaan...

Niin, kuulin myös eilen koulussa M:ltä, että hän oli viime viikolla ihan rauhassa kävelly tossa lähistöllä kadulla ja vastaan oli siinä tullu kuollut mies käytävällä... Oli ilmeisesti pudonnut jostain ja siinä oli paikalla jo poliiseja sekä ambulansseja. Hyi kauheeta! Ite olisin varmaan pyörtyny samantien tossa vaiheessa! Täällä ei voi todellakaan tietää mitä seuraavaks tapahtuu tai tulee vastaan, koko ajan on joku meno tai häslinki päällä. M oli myös menossa hammaslääkäriin täällä, ja I kauhisteli asiaa. Kysyin sitten myöhemmin, että mikä niissä on vikana ja I vain pudisti päätään ja sanoi, ettei kannata mennä. Onneks kävin Suomessa ennen lähtöö!

Muuten kun tässä nyt vähän tuolla ulkosalla liikkunu, niin mulle on ollu yllätys kuinka siistissä kunnossa paikat täällä on! Ei oo roskia pitkin poikin käytäviä ja puistot on hyvin hoidettuja. Myös lapsille löytyy paljon erilaisia puistoja, jotka myös hyvässä kunnossa. Tosin, mulla on vielä ydin keskusta suurimmilta osin näkemättä, että ehkä siellä se kaaos sitten oikeen hyppää silmille.


Täällä on joka kulmassa tällasia pikkukioskeja, jotka myy joko kukkasia tai vihanneksia ja hedelmiä


                                                                                       

                 


                                                                                                                                                           

Oon myös laittanu merkille naisten  pukeutumisen täällä. Vallitseva muoti tuntuu olevan pitkähkö musta takki, yleensä villakangastakki, hame, mustat läpinäkyvät sukkahousut ja mustat saappaat (koroilla tietty). Kokonaisuuden kruunaa monesti jokin värikäs huivi - ja tätä asukokonaisuutta oon nähny jo tosi monella! Sitten kans tällä mun päiväsellä lenkillä huomasin, että täällä on ihan hirveesti kauppoja raskaana oleville naisille, sellasia mammoille ja lapsille suunnattuja.

                                        
                                                               
                                                                                                                                                                                                                    
Oon nyt nukkunu kahtena viime yönä tosi vähän, ei oo vaan tullu uni - yhteensä noin 8 tuntia - eli oon aivan järkyttävän väsyny ollu tänää. Varmaan johtuen tästä väsymyksestä olin päivällä tosi vihanen, ärsyyntyny ja itketti. Tuli vaan sellanen olo, ettei huvita yhtään. Se onneks meni sitten ohi ja vieläkään ei oo itku tullu kertaakaan. Senkin aika varmasti on...



Mutta nyt alan keskittyyn peliin! ;)





Ps. En alakaan, nopeempi nettiyhteys JÄLLEEN katkes ja tällä toisella ei pysty sitä seuraan. Sanonko mitä........ Tää netti oli poissa loppuviikon käytöstä, sitten eilen täällä kävi korjaaja ja nyt taas! Ja katkes sillä hetkellä kun lukko teki kolmannen maalin... Kyllä elämä osaa koetella taas!! No, peli on jo 4-1 lukolle! Hurraa! Mun veikkaushan oli, että lukko vie 5-2. Saas nähä! Mutta haluun sen näkyviin, yhyy. ;(

Pps. Nyt toimii taas, mutta vähän heikolta yhteys vaikuttaa... No, näkeepä ainakin hetken laatukiekkoo Raumalta!

2 kommenttia:

  1. Olipa mielenkiintoinen postaus! Itsekin olen aina halunnut käydä Venäjällä, mutta en nyt vähään aikaan taida uskaltaa. Mukava sitten lukea kuitenkin näistä sun kokemuksista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. спасибо! :) Kannattaa ehdottomasti tulla poikkeen! On niin paljon nähtävää ja koettavaa. Täällä on kuitenkin ihan turvallista liikkua valoseen aikaan ja kun on varovainen, niin kuin muissaki suurkaupungeissa. Mutta joo kiva jakaa näitä kun monella on niin paljon ennakkoluuloja Venäjää kohtaan.

      Poista