Сильный ветер и идёт дождь

Eli on kova tuuli ja vettä sataa. Samanlaista uutisten mukaan siellä Suomessakin tuntunu olevan tän Eino-myrskyn vuoks, mikä nyt rajan yli tullu tänne puolelle. Viime yön ja koko päivän kuulunu hirvee tuulen humina ja tavaroita lennelly tosta parvekkeelta. Sähköt on kyllä täällä ainakin toistaseks pysyny.

Perjantaina mä vähän mokasin ja edelleen nolottaa. Nyt täytyy vähän ryhdistäytyä! Mutta siis, itse asiaan. Olin aamulla L:n kanssa koululla, ja tulin sitten 10 aikaan takasin asunnolle ja mun piti hakee L koulusta noin klo 15, minkä jälkeen hetken oleilla ja sitten viedä se klo 16 venäjän tunnille (joka siis ei ole koululla vaan tässä meidän kämpän lähellä). Internet ei (jälleen) toiminu, joten mä sitten nukahdin siinä ehkä kahentoista aikoihin, ja seuraavan kerran heräsin kun J soitti mulle koululta, että missä oon kun L siä mua oottelee ja ihmettelee missäköhän se Julia painelee. Pomppasin pystyyn ja katoin kelloo: 15.47. Että ei perse!

Vedin vaatteet päälle ja juoksin tuhatta ja sataa koululle, tien ylityskin meni vaan pujotellen ja väistellen... Sitten L-raasu joutu juokseen takasin mun kanssa ja oltiin siellä harrastuspaikalla kello 16.20. Se on siis yksityistunti, ja opettaja oli jo soittanu I:lle missä ihmeessä L on ja jotenkin host-äiti oli sitten saanu sen tunnin siirrettyä, että alkokin sillon kun tultiin. I oli mulle vähän vihanen tapahtuneesta, minkä kyllä ymmärrän täysin... En kyllä uskalla enää nukkua päikkäreitä jos on lähdettävä johonkin.

Siinä sitten käytävässä odottelin kun L oli venäjäntunnilla, ja kiinnitin huomioni seinällä oleviin ohjeistuksiin hätätilanteiden varalle. Tässä ensimmäisessä kuvassa näitä yleisiä ohjeita, että miten toimia tulipalon sattuessa jne ja toisessa taulussa ohjeet liikenteeseen.

Sitten mun katse kiinnitty kolmanteen tauluun, jossa oli ohjeet terrorismin varalle (терроризм). Siis siellä lasten harrastetilojen seinällä. Jotenkin oli vaan niin omituista, että ne kuuluu täällä sellasiin ihan mahdollisiin tapahtumiin.

No, tunnin jälkeen tultiin asunnolle ja L meni pariks tuntia ulos kavereidensa kanssa. Illalla tehtiin jälleen saippuoita, L tykkää tehdä niitä ja muuten se on semmonen tosi luova lapsi, eli kaikenlainen askartelu tms on tärkeetä.

Meillä on nyt menny tosi hyvin L:n kanssa, kun mä tajusin ite kuinka mun asenne vaikuttaa tähän juttuun. Itseasiassa menny paremmin kun hyvin, ja L oli perjantaina niin ihana, että. Piirsi mulle tollasen piirustuksen, halaili ja sano surullisena; "kohta sä lähet Suomeen kun tulee joulu..." Moneen kertaan toivoteltiin hyvät yöt ja halattiin. Tän myötä myös läksyjenteko ja suomen kielen opettelu on ollu paljon helpompaa, eikä L oo kiukutellu niiden takia. Hän on myös alkanut multa kyseleen enemmän sanoja, joita ei suomeks ymmärrä, koska haluaa että pystytään kommunikoimaan yhessä.

Lauantaina perhe lähti omakotitalolleen, ja tällä kertaa mun oli tarkotus mennä mukaan, mutta I luuli etten halua tulla kun nukuin niin pitkään, joten ne sitten lähti ilman mua. Ensin harmitti aika paljon, kun olisin halunnu päästä taas saunaan ja muutenkin viettää perheen kanssa vapaa-aikaa, mutta kyllä se aika sitten täälläkin kulu, kiitos internetin. Perjantaina mua pyydettiin kotibileisiin, mutten sitten menny kun olin L:n kanssa ja olis menny lähtö niin myöhäseen, enkä myöskään olis ees kehannu ton mun pommiin nukkumisen jälkeen olla myöhään ja rymistellä tänne takasin. Lauantaina ei sitten ollukaan oikeen mitään, eikä kukaan tuntunu olevan lähössä minnekään. Mulla siitä tulikin sitten oikee kunnon skypeily -ilta. Juttelin videopuheluita yhteensä varmaa noin 8 tuntia! Pitkästä aikaa äitinki kanssa juteltiin, ja on sielläkin kaikkee jo tapahtunu, vaikka jotenkin täällä aattelee, että mikään ei muutu siellä ja kaikki on kuten oli kun lähdinki.

Hain jälleen muutaman oluen ja sipsiä, ja juttelin ihmisten kanssa. Olisin niin halunnu pitsaa (en oo kuukauteen syöny!), mutta ei tossa lähikaupassa ainakaan löytyny vaikka sen 6 kertaa kiersin ympäri. Siellä on tosi ihmeellinen myyjä, enkä ymmärrä onko sillä asenneongelma työtään vai asiakkaitaan kohtaan. Melko nuori nainen, mutta niin tympeen olonen kun siellä käy. Aina yritän hymyillä sille tosi ystävällisesti, mutta lähinnä mulkasee takasin ja kyttää pahasti koko sen ajan, mitä oon siellä kaupassa. Sitten aina kiitän kun oon maksanu ostokseni, mutta se ei koskaan sano mitään takasin, kattoo vaan kyllästyneenä. Voisin kyllä vaihtaa paikkaa, eihän seuraavaan kauppaan olis kun ehkä 40 metriä pidempi matka... Tuli mieleen, että roskat (kaikki sekasin vaan) viedään täällä sellaseen roskakuiluun, millanne löytyy jokasesta kerroksesta. Kuulin, että Suomessakin jossain vanhoissa taloissa on myös tällanen systeemi, mutten oo ite ikinä törmänny vastaavaan.

Tänään perhe palas tossa kuuden aikaan tänne, ja L:n kummitätikin oli mukana. Hän asuu Suomessa, mutta on nyt täällä kyläilemässä. Tehtiin L:n läksyt, ja sitten pelattiin mun koneella kaikkia suomalaisia pelejä mm. pikku kakkosen sivuilla. I tuli vähän myöhemmin tossa mun huoneeseen L:n viikkoaikataulun kanssa ja käytiin nyt sitten ihan päivä päivältä läpi ajat ja koska mun täytyy mennä ja minne, ja hän myös painotti, etten saa enää myöhästyä ja Moskovassa elämän rytmi on paljon nopeempi kuin Suomessa.

Mun mielestä tuntuu, että täällä on koko ajan jotenkin kiire johonkin ja saa juosta pää kolmantena jalkana, mutta sitten kuitenkin suurin osa ajasta vaan odotellaan. Joka paikassa saa odottaa, eikä se tunnu olevan venäläisille mikään ongelma (ei tosin mullekaan). Semmonen tunnin odottelu on ihan tavallista. En oo nyt täysin varma et oonko jo maininnu tästä, mutta no mainitsen siinä tapauksessa uudelleen. Kuulin siis, että kun täällä on tosi pahoja ruuhkia, jotka saattaa kestää helposti useammankin tunnin, niin kuskit ottaa mukaansa evästä, lukemista ja muuta ajanvietettä. Sitten siinä voi lueskella lehtee tai ottaa vaikka tunnin torkut, kun he tietävät että hommassa kestää.

                                            
♦ Mun viikkoaikataulu:

MA:
9-11 KOULULLA
11-15 OMA AIKA
15:45 L:N HAKU KOULULTA PIIR. KOULUUN
16:15-17:20 OMA AIKA
17:20 HAEN L:N, LAITAN HIUKSET TANSSIIN
17:35-19:05 OMA AIKA
Sitten aina katsotaan, että haenko mä vai I ton tanssitunnin jälkeen L:n kotiin
Illalla tietty läksyt ja yleinen hengailu

TI:
9-10 ÄIDINKIELI, muttei joka viikko tarvitse
11-12 MATIKKA
12-13 OMA AIKA
13 VIEN L:N PIANOTUNNILLE
13:30-14:15 OMA AIKA, L:N HAKU
Jälleen läksyt + leikkiminen. L:llä ehkä on vielä tiistaina venäjän kielen tunti, mutta se ei ole vielä varmaa. Jos sitä ei ole, niin tiistai on erityisesti suomen opetukseen keskittyny päivä.

KE:
9-10 KOULU
10-13:30 OMA AIKA
13:50 L:N HAKU KOULULTA JA VIEN MUSIIKKITUNNILLE
14:10-14:55 OMA AIKA (MUSIIKKITUNTI) JA VIEN LAULUTUNNILLE
15:40-16:25 OMA AIKA (LAULUTUNTI)
16:25-17:35 ODOTTELUA, laitan L:n hiukset tanssia varten, syödään eväät ja ehkä tehdään osa läksyistä
17:35-19:05 OMA AIKA (TANSSI)
Jälleen sovitaan kuka L:n hakee, läksyt + oleminen

TO:
9-10 ÄIDINKIELI, ei joka viikko
10-14 OMA AIKA
14:00 HAEN L:N KOULUSTA JA VIEN LAULUTUNNILLE
14:50-15:40 OMA AIKA, ODOTTELUA JA L:N VIEN TANSSIIN (LAULUTUNTI)
16:00-17:30 OMA AIKA (TANSSI)
Joko minä tai I hakee L:n tanssin jälkeen

PE:
9-10 ÄIDINKIELI, ei joka viikko
10-15 OMA AIKA
15 HAEN L:N JA VIEN VENÄJÄN TUNNILLE
15:30-16:15 L:N VENÄJÄN TUNTI (meen myös toisinaan mukaan tuntia seuraan)
18:00-19:00 TANSSI (vien ainakin tunnille)

Lauantain pyrin pitään mun vapaapäivänä, sillä mullehan kuuluu viikossa ainakin yks ihan vapaa.
Muuten oleilua L:n kanssa ja sunnuntaille vielä läksyt. Siinä se mun normiviikko täällä.











                                  
Oon tässä nyt kans miettiny paloturvallisuutta kun näin noi ohjeet siellä harrastuspaikassa. Yleisestihän Venäjällä se on aika huonoo vielä, jos siis Suomeen vertaa. Venäläisistä moni tupakoi, kun tänne se valistus tupakoinnin vaaroista on vasta tulossa pikkuhiljaa. Palavia tumppeja heitetään roskiksiin (ulkona), minkä johdosta palava roskis on täällä ihan tavallinen näky. Myös tää baaritupakointi on vähän kyseenalasta, ja ainakin tuolla baarissa missä me oltiin niin myös varustautuminen palon varalle oli melko onnetonta - vessojen edessä näky yks aikas kurjan olonen vaahtosammutin. Tilassa, jossa oli järkyttävän paljon tupakoivia humalaisia ihmisiä, vanhat puuportaat tms.

Mun mielestä täällä meidän asunnossa nyt ihan suhteellisen hyvin ollaan tulipaloon varauduttu. Kuitenkin vajavaistahan se silti kaikesta huolimatta on. Varmaan sitten alkaa tapahtuun jotain muutoksia kun oikeesti joku arvokas rakennus palaa maan tasalle tai muuta vastaavaa, vaikka tietenkin muutenkin kehitystä tapahtuu koko ajan. Osa moskovalaisista, kun pääkaupungissa ollaan, on sellasia vähän ylimielisiä tai ettei heitä oikeastaan kiinnosta mitä tapahtuu jos vaikka palavan tupakin heittää roskikseen tai että mitä merkitystä olis kestävän kehityksen noudattamisella.

Tupakoinnista vielä tuli mieleen, että kun oltiin yhtenä päivänä tuolla Kapitolij-ostoskeskuksessa, joka siis on melkosen hieno paikka ja täynnä merkkiliikkeitä, niin siellä on sitten myös kahviloita. Kävelin siinä käytävällä, ja aloin miettiin mistä toi tupakin haju tulee, niin siinä oli sellanen avokahvila ja ihmiset poltti ihan vaan niissä pöydissä ja kaikki savut tuli sinne muualle liikekeskukseen, mikä ei kyllä yhtään sopinu yhteen sen paikan kanssa. Oon myös nähny ohimennen, että jossain kaupassa myyjä on tupakoinu. Nyt kuitenkin asiaan on alettu puuttuun ja ulkoasianministeriön sivulla lukee näin:

"1.6.2013 Venäjällä astui voimaan julkisilla paikoilla tupakointia rajoittava laki, jonka mukaan tupakointi on kielletty mm. julkisissa liikennevälineissä, kouluissa, hallintorakennuksissa, asuintalojen rappukäytävissä, asemien edustalla, uimarannoilla ja leikkipuistoissa. Lisäksi tupakkatuotteita ei saa pitää näkyvillä kaupoissa ja sähkötupakan myynti kielletään kokonaan."



Myös ihan viime pävinä on tullu voimaan laki, että tupakkituotteita ei saa mainostaa.

Aivan hirvee toi tuuli! Kauhee pauke kuuluu kun jotain lentelee tuolla, tuntuu että kohta ikkuna särkyy... Mistä tuli mieleen kun perjantaiyönä kun valvoin, niin menin joskus tossa kahen aikaan yöllä soittaan puhelimella parvekkeelle, niin aloin ihmetteleen kun kuulu vaan sellanen kova "ving... ving... ving" ja kattelin kummissani joka puolelle kunnes huomasin, että tossa takapihalla kiikku joku mustapukunen mies lastenkeinussa. En sitten tiiä kuka se oli ja mitä se teki, mutta oli jotenkin karmivaa - yhdistettynä mun mielikuvitukseen. Hrr.