Tänään laitoin ennen tanssituntia ekaa kertaa L:n hiukset nutturalle, ja se oli kyllä aikamoista. Mä oon ihan toivoton kaikkien kampausten kanssa, mutta jonkulaisen häkkyrän sain sen päähän kyhättyä. Raukalla meni muhun hermo kun mulla kesti ja pistelin sitä niillä pinneillä koko ajan. No, koitin sanoo että ens kerralla se jo menee paremmin (itelleni lähinnä vakuuttelin). Mutta kaikesta huolimatta pysyttiin aikataulussa! Jes, hyvä minä! Tässä sitten aikani kuluks väsäsin jonkunlaisen erittäin huonolaatusen videopostauksenkin, mutta yritys hyvä kymmenen... Vai miten se meni?
Jotakin ehkä kiinnostaa, että minkälaista ruokaa mä täällä syön. Ennakkoasenteiden mukaanhan Venäjällä syödään vaan ja ainoastaan kaalia ja suolakurkkuja vodkan tai teen kera. Kyllä se paikkansa pitää, että niitä täällä syödään ja juodaan paljon, mutta onhan se venäläinen keittiö myös paljon enemmän.
Aamiainen on ihan tavallinen, eli joko puuroo, muroja tai leipää. Aika usein on myös blinejä, jotka siis on niinkun lättyjä mutta yleensä vähän paksumpia ja pieniä. Niiden kanssa syödään tavallisesti smetanaa, mitä muutenkin laitetaan täällä ihan joka paikkaan. Smetanaa salaatin, keiton, makaronilaatikon ja no, se menee kaiken sekaan. Sanotaankin, että smetana on venäläisen keittiön ainoo kastike. Myös ihan perus hillo ja hunaja menee niitten kanssa, tai välissä voi olla vaikka lihaa.

Lämpimänä ruokana on useimmiten kanaa, sitten myös lihaa ja kalaa. Lisukkeena perunaa tai riisiä. Oon myös syöny paljon venäläistä salaattia eli "pääkaupungin salaattia". Tätä löytyy kans Suomesta italiansalaatin nimellä jonkunlaisena versiona. Siinä voi olla on esim. perunoita, herneitä, porkkanoita, sipulia, keitettyä lihaa, majoneesia ja pikkelsiä. Namnam. Toinen mihin oon ihan hulluna täällä on морская капуста, morskaja kapusta eli ns. merikaali. Sanottu olevan terveydelle hyväks ja tehdään merilevästä. Ei ehkä näytä hyvältä, mutta mä tykkään! Sitten on kans tomaatteja liemessä, mitkä on hyviä.
Venäläinen salaatti.
Morskaja kapusta.
Sitten I valmisti yhtenä päivänä tunnettua borssikeittoa eli борщ, borštš. Punajuuri on sen tärkein ainesosa, mukana voi olla myös sipulia sekä kaalia. Sinne sekaan tietysti laitetaan smetanaa ja lisukkeena oli toisella lautasella lihaa. Keiton koostumus vaihtelee alueittain paljonkin. Toinen venäläinen keitto mitä ollu niin on Rassolnik eli suolakurkkukeitto, sitten ihan kana- ja kalakeittoo. Suolakurkkuja muutes myydään tosi monissa paikoissa, tietty kaupoissa mutta myös tuolla omakotitaloalueella kun oltiin niin monilla oli kyltti, että suolakurkkuja myytävänä.
Borssikeittoa.
Salmiakkiahan täältä ei mun ikäväks löydy (vink vink, pakettia tuleen), mutta jos herkkuja on niin se on sitten suklaata, ja monesti vielä tummaa suklaata. Useemmin kuitenkin jotain leivoksia. Tässä perheessä alkoholia ei paljoo käytetä, ja lähinnä I ja A juo valkoviiniä tai joskus punaviiniä (tarjoo myös mulle). Kerran tässä sanoin I:lle, että jos haen kaupasta yhen kaljan illaks niin järkyttyneenä sano ei, ja autossa sano, että naiset ei missään nimessä juo kaljaa vaan viiniä ja jos on muuta pakko niin vaikka vodkaa. Muttei kaljaa (пиво, pivo). Toisaalta, kyllä Suomessakin vähän kummeksutaan edelleen jos nainen juo olutta, mutta kuitenkin melko normaalia vaikka onkin "miesten juoman" maineessa.
Tässä muutes on tulossa Kauneimmat joululaulut -tapahtuma Moskovan Suomen suurlähetystössä, jossa L ilmeisesti tanssii perinteisen venäläisen tanssin Kalinkan tahdissa. On harvinaista, että suurlähetystöön pääsee ihan tavallinen tallaaja ja on tosi kiva mennä kattoon esityksiä ja paikalla on paljon suomalaisia.
Tässä myös aikasemmin puhuin kierrättämisen puuttumisesta täällä kokonaan, mutta nyt asiaan on alettu puuttuun ja myös venäläiset on alkanu kiinnostuun ajatuksesta. He ovat vierailleet Suomessa, ja nähneet kuinka se toimii ja alkaneet kanssa miettimään maapallon tulevaisuutta. Asiaan yrittää vaikuttaa nimenomaan Suomen suurlähetystö. Aluksi he pyrkivät saamaan oman toimipisteensä kierrätysasiat kuntoon ja alkavat sitten levittää sanomaa muualle. Tosi hieno juttu, mutta vie varmasti vuosikymmeniä ennen kuin täällä kierrättäminen toimii yhtä hyvin kuin Suomessa.
Tein tässä myös päätöksen, että alan lukeen täällä kirjoja, ensisijasesti venäläisiä klassikoita (saa ehdotella). Anna Kareninasta ajattelin alottaa, ihan suomen kielellä siis luen. Tällä tavoin oppii niin paljon maasta, kulttuurista ja auttaa hahmottaan sitä venäläistä näkökulmaa elämään. Kirjoja saan onneks ilmaseks lainata suomalaisesta koulusta, eikä täällä kyllä suomeks kirjoja mistään sais ostettuakaan. Nyt alotuksena kuitenkin on Haiteksti ja Nancy, vaikkeivat venäläisiä ookkaan. J suositteli tota Nancya ja toi Haiteksti vaikutti mun mielestä kiinnostavalta.
Mutta eiköhän tässä olis sitten kaikki taas tällä kertaa.
Спокойной ночи! ♥







Ei kommentteja:
Lähetä kommentti