Moscow never sleeps

Heips!

Postaus veny tähän päivään kun perjantaina ja lauantaina oli niin paljon tekemistä, joten en millään ehtiny kirjotella mitään. Perjantaina koululla oli siis Halloween-juhla klo 12-14, ja siihen oli kyllä panostettu! Paikat oli laitettu hienoks ja vanhemmat oppilaat oli järkänny kivaa ohjelmaa nuoremmille. Oli tosi kiva tunnelma ja oppilailla oli tosi hienoja pukuja. :) On lapset vaan niin ihania!

Mietitty myös erilaisuutta suomalaisten ja venäläisten kasvatusmetodeissa. Venäjällä lapsilla on tosi paljon erilaisia harrastuksia ja tavotteet on korkeella, minkä seurauksena lapsilla on enemmän paineita. Vapaa-aikaa ei ihan hirveesti oo, tietenkin viikonloppuina saa ottaa rennommin, mutta arkipäivät on buukattu melko täyteen. Suomessa taas ajatellaan, että on parempi kun on 1-2 harrastusta mihin voi sitten panostaa täysillä, mutta päivisin jää aikaa myös kavereille ja olemiselle.
 
Yleensä Suomessa ei ajatella pelkästään tuloksia, vaan tärkeintä on, että yrittää. Venäläisissä kouluissa on ilmeisesti tyylinä opettaa asiat niin, että oppilas osaa ne ulkoa opetellen muttei ymmärrä sitä juttua siinä eli esimerkiks pianotunneilla saatetaan opetella ulkoa joku kappale, mutta sitten oppilas ei kuitenkaan osaa soittaa nuoteista vaan muistaa miten siinä tietyssä biisissä painetaan koskettimia. Selitän taas tosi sekavasti! :D Lapsille täällä annetaan myös enemmän periks ja lellitään kun halutaan tarjota lapselle parasta, joten he eivät totu pettymyksiin.

No, perjantai-iltana menin erään suomalaisen nuoren U kanssa Arbatille, joka on todella iso katu täällä, mistä löytyy kaikenlaista mahollista: kauppoja, baareja, kahviloita... Ihmisiä oli paljon liikkeellä ja näky myös turisteja, kun en oo niitä kauheemmin nähnyt muuten. Nähtiin siellä sitten U:n kaks kaveria, joista toinen oli myös Suomesta. Mentiin sellaseen kansainväliseen baariin, josta pitäis saada palvelua myös ainakin englanniks jos venäjä ei taitu. Sisäänpääsy ja narikka ei maksanu mitään, ja laukut tarkastettiin tullessa. Siellä oli jo paikalla U:n muitakin tuttuja, oli niin venäläisiä, englantilaisia, ruotsalaisia jne... Eli tosi kansainvälinen porukka!

Baarissa oli tosi hyvä meininki, vaikka kello ei tainnu olla vasta kun 21. Se oli tosi siisti paikka, mutta hintatasohan on Moskovassa melkosen korkee eli juomat maksaa vähintään sen mitä Suomessa, mutta usein kyllä enemmänkin. Vessat ei ollu mitenkään paraatikunnossa, mutta ei kyllä Suomessakaan usein oo. Omituista on, että täällä saa polttaa baarissa ihan missä vaan, pöydässä, tanssilattialla tms! Mun mielestä on tullu se laki voimaan ettei näin pitäis olla enää, mutta kai se kestää vähän että alkaa näkyyn.

Porukassa seurustelukieli oli englanti ja mut tuntevat tietää, ettei se oo mikään mun suosikkiaine. No, kyllä sitä enkkua sitten puhuu kun on pakko ja olis kyllä hyvä oppia, on sen verran tärkeä kieli. Meno oli hyvä ja no, vähän erilainen kuin Tampereen baareissa (puhumattakaan Nokian yöelämässä). Paljon kippisteltiin ja nää suomalaiset opetti niille muille hiukan suomee, mitä sitten siellä huudettiin. :D Lähin takasin asunnolle jo 12 aikaan kun aattelin, että vasta ensimmäinen ilta tutustumassa kaupungin yöelämään.

Yllättävän turvallisen olosta tuolla Moskovan kaduilla on liikkua. Joka puolella on vartijoita sekä järjestyksenvalvojia, joten etenkin keskustan alue ja metrot on tarkkaan vartioituja. Täytyy ny kuitenkin muistaa se varovaisuus, etten tuudittaudu liikaa siihen että ei oo mitään pelättävää, koska tietenkin näin isossa paikassa on. Metroihin tarvii sellasen lipukkeen, jolla pääsee sisään sinne alueelle. Jos yrittää mennä niistä porteista ilman, että on laittanu siihen koneeseen sen lipun, niin sieltä lyö jalkaan kuulemma joku puomi ja tulee ääni, että tässä henkilö menossa ilman maksua. :D Kauheeta kun saisin ite ainakin halvauksen kauhusta jos joku iskis jalkaan, joten nyt oon ihan vainoharhanen niitten sisäänkäyntien kanssa!

Lauantaina meninki sitten yhen kans suomalaisen tytön J kanssa shoppaileen ja käytiin kattomassa kuuluisa Punainen tori eli Красная Площадь (Krasnaja Ploštšad). Siellä vasta niitä turisteja olikin ja koko ajan joku tuli pyytään, että voitaisko ottaa siitä kuva. Siellä näky myös muutama hääpari ja seurue, ja J selitti että Venäjällä on tapana häissä kiertää kaikki Moskovan merkittävät nähtävyydet ja ottaa kuvia niiden edessä. Mahtaa olla melkosen rankka ja pitkä päivä!

Käytiin muutamassa kaupassa vähän kattelemassa, tietenkin kun perjantaina oli mulla palkkapäivä niin heti vaan tuhlaan. :D Ja taas nähtiin venäläisten ystävällisyys tuntemattomia kohtaan kun oltiin kahvilla ja mun takki oli putoomassa tuolin selkänojalta, niin vieressä oleva nainen sano asiasta! J sano, että myös ohikulkija saattaa hyvinkin sanoo jos on vaikka rahapussi tipahtamassa laukusta tms. Ei kyllä Suomessa useet näin tee, enemminki hiljaa nauretaan "haha, kohta ton huivi tipahtaa..." Vaikka suomalaisilla onkin kauheet ennakkoasenteet venäläisiä kohtaan, niin tähän asti oon tavannu vaan ihania ja mukavia ihmisiä. Etenkin tää tuntemattomien huomaavaisuus on tehny muhun vaikutuksen.

                              
Ja taas kuulin pelottelujuttuja! Kun opettaja-M oli täällä muutamia vuosia sitten ylittämässä tietä - ja me eilen ylitettiin sitä samaista - niin suoraan sen edessä oli jääny ihminen auton alle! Hyi olkoon... Sitten kans U kerto, että silläkin on käyny tällanen läheltä-piti-tilanne ja toinen vaaratilanne on täällä ollu, kun rautatieasemalla joku narkkari oli koittanu ryöstää häneltä rahat puukolla uhaten... Että kyllä täällä sitä kummallistakin väkee löytyy! Onneks en oo vielä kohdannu, ja toivon, etten tuu kohtaankaan.

Illalla menin sitten J:n luokse alotteleen, ja sieltä jatkettiin baariin nimeltään Rolling Stone Bar. Siellä oli kauhee jono, joka ei liikkunu pitkään aikaan mihinkään (n. kello 1), mutta lopulta päästiin ja oli se odotuksen arvonen paikka. Siellä käy paljon ulkomaalaisia, kuten vaihtareita.  Jälleen ihmetytti tää, että siellä ihmiset poltti tupakkia ihan missä sattu. Vessajonot oli myös ihan järkyttävät! Meno kuitenkin ihan turvallinen järjestyksenvalvojien ansiosta. Sisäänpääsy ja narikka oli tännekin ilmaset, mutta se kyllä kuittaantu juomien korkeilla hinnoilla. Esimerkkinä voi sanoo, että kalja makso melkein 9 euroo... Ettei täällä kyllä olis edes varaa pahemmin ryypätä! :D

Baarissa oli Halloween-bileet, joten suuri osa asiakkaista oli pukeutunu teeman mukaisesti. Löydettiin myös Bella ja Edward Twilightista! Siis ihan niitten kaksoisolennot, ja eleetkin oli niin samanlaiset (Bella murjotti ja Edward oli semmonen kummallinen). Harmi kun ei kehannu ottaa niistä kuvaa muistoks! Dj soitti hyvää musiikkia (välillä myös vähemmän hyvää), ja se oli erittäin kovalla. Siellä oli kans tyttöjä tanssimassa pöydillä. Ei löydä tollasta menoo Suomesta kyllä ihan äkkiä!

                                                       
On tullu siis todettua, että venäläiset osaa juhlia, mutta ei täällä kuitenkaan sellasta örvellystä kuten Suomessa oo näkyny. Baarit on auki ilmeisesti siihen asti kun porukka jaksaa juhlia. Juodaan paljon, mutta osataan kuitenkin käyttäytyä suhteellisen hyvin. Ainoo mua kohtaan huonosti käyttäytyvä tyyppi oli siellä baarijonossa, ja sekin oli saksalainen tyttö.

Tänään oon ollu vaan asunnolla, leikitty L:n kanssa ja tehty läksyt. :)

Jos venäläinen musiikki nappaa niin hyvä paikka kuunnella eri radiokanavia on tämä.

Ei muuta kun спокойной ночи! <3

Ps. Ei kannata ihmetellä jos tännepäin soittelee ja puhelimesta kuuluu tätä kaikille ah niin tuttua odottelumusiikkia tai Suomen varattuääni (nopea piippiippiip), sillä täällä ne on se normaali, että puhelin soi -ääni. On kans tapahtunu semmosta, että yhdistää puhelun väärään numeroon, eli ei kannata pelästyä jos soittaessa vastaakin joku Igor enkä minä. Kuulin myös, että jos puhelun aikana kuuluu napsahtelua niin sitä äänitetään...