Kauneimpia joululauluja sekä juhlintaa karaoken merkeissä

Hellou! Oon taas aivan täynnä, huh huh. Vois suoraan sanoa, että oon vaan syöny koko päivän. Kahden aikaan lähettiin kohti Moskovan Suomen suurlähetystöä kun kolmelta alko tämä Kauneimmat joululaulut -tapahtuma, josta aikasemmin mainitsinkin jo. Alkuun L esitti venäläisen tanssin Kalinkan tahdissa, minkä jälkeen 0-2-luokkalaiset esittivät jouluaiheisen runoesityksen. Esitysten jälkeen oli yhteislaulua kirkkoneuvos Kimmo Kääriäisen johdolla, mm. Sylvian joululaulu, Joulupuu on rakennettu, Hoosianna sekä Ilouutinen. 

Pakko sanoo, että mun mielestä tää jouluun virittäytyminen on vaan jotenkin niin ihanaa, mutta tänä vuonna poikkeaa edellisistä, koska mä oon täällä. Tuli vaan sellanen joulufiilis ja kauhee into, että koska sinne pääsee tuleen! Ihanaa että se on just joulun aikaa - vuoden parasta aikaa - kun saa olla perheen kanssa ja sitä mä todella tarviin kun tulen. Nyt täällä fiilistelen ja kuuntelen joululauluja... Mutta on jo joulukuu! (Tulkoon joulu soi tällä hetkellä... Joulu on taas, kulkuset soi, jossakin äiti lasta seimeen kapaloi... ♥) Voi, kamala ikävä tuli kaikkia lapsuuden jouluja pikkusiskon kanssa kun oltiin ihan täpinöissämme aina.

Venäjällä ei joulu oo mikään varsinainen juhlittava tapahtuma vaan isompi juttu on uusivuosi (новый год, novyi god), mitä sitten juhlitaankin monta päivää. Venäläinen joulu on 7.1, mikä johtuu siitä että Venäjän ortodoksinen kirkko noudattaa juliaanista kalenteria. 

Uutenavuotena lahjat lapsille tuo Pakkasukko (Дед Мороз, Ded Moróz) joulupukin asemesta. Mukana kulkee hänen lapsenlapsensa Lumityttö (Снегурочка, Snegurochka). Ennen kuin Kremlissä olevan Vapahtajan tornin kellot lyövät vuoden vaihtumisen merkiksi, muistellaan mennyttä vuotta ja hyvästellään se. Venäjällä on yhdeksän aikavyöhykettä, joten vuosi vaihtuukin täällä siis yhdeksänä kertana. Tietenkin myös tehdään uudenvuoden toiveita ja lupauksia. 

Tilaisuus päätty kahvitarjoiluun ja oli myös joulutorttuja, pipareita sekä kuivakakkua. Paikalla oli ihan hyvin porukkaa kun miettii, että tilaisuus oli lähinnä suomalaisille (myös Suomen ystäville) tarkoitettu. Henkilökuntaa oli ainakin riittävästi, sillä ensinnäkin sisään itse alueelle päästiin vartijan (suomalainen) kautta, sisällä aulassa takit vastaanottivat kaksi narikkamiestä (suomalaisia) ja ruokatarjoilussa oli ainakin 2 suomalaista ja yksi venäläinen tarjoilija. Ihan hassua saada palvelua suomeksi! Tuntu niin tyhmältä ees puhua suomea, ja nääkin ensin puhu mulle englantia/venäjää, ennen kun ite laukasin jotain suomeksi. Muutenkin outoa kun tilaisuus oli järjestetty niin hyvin, eikä eteemme tullut minkäänlaisia ongelmia - toisin olisi ollut venäläisissä kekkereissä.

Sieltä lähdimme kohti isäntäperheeni kotitaloa - minä, host-vanhemmat, L, L:n kummitäti ja host-äidin ystävä. Meillä oli kiire, sillä täällä talolla oli jo vieraita odottamassa, nimittäin tänään juhlimme I:n (host-mamma) synttäreitä. Vieraita oli ihan mukavasti paikalla, ja pöytä laitettiin hienoksi. Ei siinä kauaa tarvinnut odotellakaan kun taas oltiinkin jo ruokapöydässä. Tarjolla oli hyvin venäläistä ruokaa: venäläistä salaattia, lihahyytelöä, suolakurkkuja, oliiveja, tomaatteja liemessä, kaalia sekä leipää. Nämä olivat alkupaloja eli venäjäksi закуска (zakuska). 

Pääruuaksi oli kalaa juuston kanssa. Sen jälkeen oli vielä sellaisia juttuja, joiden sisällä oli lihaa ja päällys taikinaa. En tiedä yhtään mitä ne olivat, mutta hyviä kuitenkin! Tarjolla oli mehua, shamppanjaa sekä punaviiniä. Maljaa nostettiin useaan otteeseen (kun tämä tapahtui 10. kerran niin lopetin laskemisen) mm. sankarille, terveydelle, ystäville sekä lapsille. Meinas jo alkaa tuntua päässä kun koko ajan oltiin juomassa, että vähän oli mun pakko hidastaa tahtia. Kaikki vieraat oli mua kohtaan tosi ystävällisiä. Alotettiin syömään seitsemän aikoihin ja ite nousin pöydästä yheksän aikaan, että ei se itse syöminen ollut siinä se juttu vaan seurustelu.

I sai lahjaksi tietysti muun ohessa kukkasia, mitä tuodaan täällä kyllä ihan arkenakin paljon. Kukkakioskeja on ihan joka paikassa ja aina kun ulkona liikkuu niin näkee usean miehen kukkapuskan kanssa. Ihana tapa, sais tulla Suomeenkin kun siellä tuppaa olemaan niin, että kukkia saa vaan juhlapäivinä tai anteeksipyyntönä (jos sillonkaan). Myös mulle tuotiin lahjaksi saippuaa, mikä oli vähän erikoista, mutta tuli hyvä mieli. 

Syömisen jälkeen alkoikin karaoken laulaminen, mikä taitaa olla oikeesti suosittua ihan missä päin maailmaa tahansa. Itse en laulanu, mutta monet vieraista ja perhe lauloi monia lauluja, suurin osa oli venäläisiä iskelmäkappaleita. Mukana oli L:n lisäksi muitakin lapsia ja tunnelma oli todella rento - toiset lauloivat ja muut tanssivat tai katselivat. Tän jälkeen syötiin vielä jälkiruokaa, tiramisupiirakkaa ja tietysti teetä. Kaikkiaan erittäin mukava päivä! ☺