tiistai 10. joulukuuta 2013

Viisumiongelmia

Heippa! Viikonloppu meni erittäin rauhallisissa merkeissä vaan täällä asunnolla. Perhekään ei lähtenyt mökilleen vasta kuin sunnuntaina, sillä host-isällä on vähän ongelmia terveytensä suhteen. 

Tossa eilen illalla muu perhe (paitsi minä ja L) katsoivat televisiosta venäläistä pariluistelua ja yhtäkkiä host-äiti alkoi innoissaan huutaa, että tulkaa tänne. Mentiin katsomaan niin vuorossa oli pari, jotka esittivät tanssin jäällä suomalaisen polkan tahtiin. Kyllä huomas, että täälläkin löytyy tietynlainen stereotypia suomalaisista kuten meillä venäläisistäkin. Tanssiparilla oli tosi tyypilliset Suomi-talvivaatteet pipoineen ja miehellä oli kädessä tekokaljatuoppi. Tanssi oli sellanen vähän junttimainen kokonaisuudessaan, koreografiaan kuului esimerkiksi se, että mies yritti koko ajan "juoda" kaljaansa minkä nainen koitti estää. Esityksen päätyttyä pari vei tuomaristolle tuopin ja pipot päähän ja yleisö sekä isäntäperhe nauro ihan hulluna. 





Muutenkin isäntäperhe korostaa mulle kauheesti kaikkia suomalaisia juttuja. Aina jos on jokin vaate Suomesta niin mulle sanotaan siitä moneen kertaan ja se nähdään ns. parempana vaatteena kuin venäläinen vastaava. Myös ruuan suhteen on sama juttu. Kun tänne tulin ja olin ihan ensimmäistä päivää täällä niin I lähti kauppaan ihan vain sen takia, että osti Oltermannia mua varten, "suomalainen juusto!" En mä siinä mitään sitten sanonu, mutta ei mulle oikeesti oo merkitystä, että onko se juusto mistä ja oon tykänny kaikista venäläisistäkin juustoista. Mutta hyvä mieli tulee kun he ajattelevat mua, että tykkään. Tietenkin myös täällä on usein Valion maitoa ja sulatejuustoa - mikä myös tuodaan esille, että "Julia, katso suomalaista!"



Nyt on tullu iso ongelma viisumin jatkon suhteen. Mun viisumi päättyy 1.5.2014 ja pitäis hakea sille jatkoa - mikä on yksinkertaisemmin sanottu kuin tehty. Nyt mulla on kaksikertaviisumi, jolla saan kaksi kertaa saapua maahan. Ehtona tässä kuitenkin on sellanen, että saan 180 päivän aikana olla Venäjällä yhteensä 90 päivää, mikä merkitsee sitä, että oon ollu siitä sen noin 60 päivää kun täältä Suomeen lähden. No jos ostaisin toisen samanlaisen viisumin, niin saisin olla täällä kuukauden ja sitten pitäskin lähteä pois, että tulis menee täyteen puolen vuoden jakso, joten olisin jonkun kolme kuukautta Suomessa välissä - ei mitään järkeä. 

Tämä mun matkahan viivästy jo muutamalla kuukaudella nimenomaan tän viisumihässäkän takia, kun yritettiin alunperin jo saada mulle sellanen vuoden mittainen monikertaviisumi. Sitä varten kuitenkin tarvittais kutsu täältä (mulla ei ole mitään käsitystä mikä se kutsu on ja kuka sellaisen voi tehdä). Soittelin Suomessa ties minne ja moniin viisumikeskuksiin, mutta kukaan ei tiennyt miten tässä tapauksessa toimitaan kun olen au pairina. Työluvan tänne saa jos on töissä, mutta au pairina mä en oo virallisesti töissä, joten homma on erittäin mutkikas. Loppujen lopuks mulle sanottiin Suomessa, että otan alkuun tämän 3 kuukauden mittaisen viisumin ja voin täältä Venäjältä hakea siihen jatkoa. 

No, näin tehtiin ja täällä alettiin kyseleen host-äidin kanssa kaikkialta miten tehdä - eikä kukaan edelleen osaa sanoa yhtään mitään. Kaikki tiet mistä oon kysellyt, on johtanut mut Suomen suurlähetystöön ja ajattelin itekin, että siellä varmasti osataan auttaa. Tänään tuli kuitenkin vastaus sähköpostilla, etteivät voi auttaa mua vaan mun täytyis ottaa yhteyttä Suomessa siihen viisumitoimistoon, josta tän aikasemman viisumin hommasin. Tein näin, vaikka tiedän jo heidän vastauksensa - ilman kutsua emme voi auttaa, ole yhteydessä organisaatioihin siellä Moskovassa. Eli kierrän vaan kehää koko ajan. 

Tällä hetkellä sekä minä että hostäiti ollaan erittäin turhautuneita asian suhteen. Mun tekis mieli oikeesti vaan lyödä hanskat tiskiin ja luovuttaa. Toisaalta en haluais millään tehdä niin, koska tänne pääsy on ollu sellasen taistelun takana. Ensin puolen vuoden itsenäinen haku ja samanlainen pompottelu kun kukaan ei tiedä ja käskivät vain aina ota yhteyttä eteenpäin. Silloinkin olin jo melkein luopunut toivosta kunnes lopulta löysin perheen. Sitten alkoikin muutaman kuukauden viisumin hankinta ja selvittely.

Kaikesta huolimatta mä pääsin tänne asti ja nyt sitten! Taas ollaan samassa pisteessä, kukaan ei tiedä, ketään ei kiinnosta, kukaan ei osaa eikä voi auttaa mua millään tavalla. Nyt voisin sanoa, että kaikkeni oon yrittäny ja silti mikään ei selkene yhtään. Mua ärsyttää ja turhauttaa niin paljon koko juttu. 

Toivotaan silti, että asia jotenkin päin järjestyisi, mutta osa musta on jo luovuttanu ja oon alkanu miettiin suunnitelma b:tä jos tää Venäjä menee pieleen. Toisaalta, pakkohan mun jollain keinoo on viisumi saatava, en mä nyt ensimmäinen ihminen oo joka tänne on au pairiksi lähteny. Nyt jo rauhotuin ja odottelen vastauksia. Onneks on myös ihmisiä, joita kiinnostaa ja auttavat mua tässä asiassa. ☺

Ja muutama viikko niin mä toivottavasti oon siellä Suomessa! Järkyttävä ikävä kaikkia. ♥

2 kommenttia:

  1. Eikös monikertaviisumeita saa matkatoimistojen kautta, he hoitavat tuon "kutsun" puolestasi? Tietysti tulee kalliimmaksi kuin itse hankkiessa, mutta en ole kuullut muusta keinosta saada vuoden viisumia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikään matkatoimisto ei ole sanonut pystyvänsä mulle kutsua hommaamaan tähän pidempi aikaiseen viisumiin, jolla saisi olla yhtä mittaisesti vuoden, eli sellaisen monikertaviisumin voivat myöntää, että saan täällä sillä olla 180 päivän aikana yhteensä 90 päivää, mutta se eroaa kaksikertaviisumista sillä tavoin, että saa ylittää rajan niin monesti kuin haluaa. Tällaisesta ei kuitenkaan nyt olisi hyötyä, kun olen jo ollut täällä 2 kuukautta eli saisin tulla vain kuukaudeksi ja sitten pitäisi taas olla pari kuukautta pois. :( Vaikeaa on!

      Poista